Mitä on komorbiditeetti?
Komorbiditeetti tarkoittaa, että henkilöllä on samanaikaisesti kaksi tai useampia diagnoosia, yleensä mielenterveysongelmien (esim. masennus, ahdistuneisuus, ADHD) ja alkoholin/huumeiden haitallisen käytön tai riippuvuuden yhdistelmä. Nämä tilat vaikuttavat usein toisiinsa negatiivisesti, ja molempien diagnoosien hoito on koordinoitava samanaikaisesti.
- Tutkimukset osoittavat, että päihdehäiriöistä kärsivillä ihmisillä on usein samanaikainen mielenterveysongelma – ja päinvastoin – mikä vaikuttaa sekä ennusteeseen että hoitotuloksiin.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedot osoittavat, että suurella osalla riippuvuushoitoa saaneista potilaista oli myös psykiatrinen diagnoosi.
- Komorbiditeetti on yhdistetään heikompaan elämänlaatuun, vahvaan uusiutumisriskiin ja suurempaan koordinoitujen interventioiden tarpeeseen.
Komorbiditeetin lyhyt määritelmä ja niiden kliininen merkitys:
- Kaksi tai useampi samanaikainen sairaus voi olla vuorovaikutuksessa keskenään ja pahentaa sekä oireita että toimintahäiriöitä.
- Yhteen diagnoosiin keskittyvä hoito on usein riittämätöntä. Integroidut toimenpiteet parantavat parempien tulosten mahdollisuuksia.
Riippuvuushoito muutoksessa – jaetusta vastuusta kokonaisvaltaiseen uudistukseen
Viime vuosina on käynyt yhä selvemmäksi, että Ruotsin päihdehuoltojärjestelmä on suurten haasteiden edessä. Tutkimukset, selvitykset ja poliittiset aloitteet viittaavat kaikki samaan suuntaan: järjestelmä on pirstaloitunut, koordinointi on puutteellista ja sekä riippuvuudesta että mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset ovat vaarassa jäädä jälkeen. Samaan aikaan on käynnissä laaja uudistustyö, joka alkaa nyt muotoutua.
Selkeä yhteys, joka on pitkään jätetty huomiotta
Jo useita vuosia sitten Kansallisen terveys- ja hyvinvointihallituksen tutkimukset osoittivat, että riippuvuuden ja mielenterveysongelmien välillä on vahva yhteys. Suurimmalla osalla riippuvuushoitoa saavista on myös jonkinlainen psykiatrinen diagnoosi. Tästä huolimatta hoito on perinteisesti jaettu eri viranomaisten kesken, siten että kuntien sosiaalipalvelut ovat vastuussa osasta riippuvuushoitoa ja alueet terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta sekä psykiatriasta. Seurauksena on usein ollut kokonaisvaltaisen näkemyksen puute ja yksilön vastuun epäselvyys.
Komorbiditeettitutkimus osoittaa uuden suunnan
Vuonna 2021 esitettiin niin kutsuttu komorbiditeettiselvitys, jossa todettiin, että nykyinen vastuunjako on perustavanlaatuinen ongelma. Selvityksessä ehdotettiin siksi, että alueet ottaisivat päävastuun haitallisen käytön ja riippuvuuden hoidosta. Yhdistämällä riippuvuushoidon ja psykiatrisen hoidon saman lainsäädännön – terveys- ja sairaanhoitolain – alaisuuteen hoito olisi yhtenäisempää, tasa-arvoisempaa ja helpommin saatavilla.
Tutkimuksessa korostettiin myös varhaisen puuttumisen, käyttäjien vaikutusvallan lisäämisen, stigmatisoinnin vähentämisen ja omaisten paremman tuen merkitystä. Tavoite oli selvä: kenenkään ei pitäisi jäädä ulkopuolelle.
Halukkuutta uudistua – mutta myös varoitusmerkkejä
Vaikka ongelmista vallitsee laaja yksimielisyys, uudistusten tie on osoittautunut monimutkaiseksi. Ruotsin kuntayhtymä (SKR) on ilmaissut tukensa monille ehdotuksille, mutta samalla varoittanut, että suuret muutokset edellyttävät oikeanlaisia olosuhteita. SKR:n mukaan vastuunjaon, rahoituksen ja yhteistyön on ensin toimittava käytännössä, ennen kuin lisäuudistuksia voidaan toteuttaa täysimääräisesti.
SKR on myös korostanut ennaltaehkäisevän työn ja tehokkaiden terveydenhuollon yhteydenottokanavien merkitystä, erityisesti vakavista ongelmista kärsiville. Uudistus ei saa johtaa siihen, että ihmiset menettävät tärkeän pääsyn tukeen ja hoitoon.
Uusi valtuuskunta vie työtä eteenpäin
Seuraava askel otettiin keväällä 2025, kun hallitus nimitti valtuuskunnan riippuvuuksien ja mielenterveysongelmien vastaisia aloitteita varten. Valtuuskunnan tehtävänä on edistää liitännäissairastavuuden selvityksen ehdotusten toteuttamista kolmen vuoden ajan, analysoida esteitä ja ehdottaa konkreettisia ratkaisuja yhtenäisemmän hoidon saavuttamiseksi.
Sosiaaliministeri on ollut selkeä tavoitteessaan: terveydenhuollon tulisi perustua yksilön tarpeisiin, ei organisaatiorajoihin. Alueiden odotetaan ottavan enemmän vastuuta, ja yhteistyö kuntien kanssa pysyy keskeisenä.
Sanoista tekoihin
Kaiken kaikkiaan kehitys osoittaa, että Ruotsi on keskellä ratkaisevaa muutosta riippuvuushoidon alalla. Tietoa liitännäissairauksista on olemassa, ongelmat on hyvin dokumentoitu ja uudistushalukkuutta on ilmaistu. Suurin haaste on nyt täytäntöönpanossa.
Jos uudistustyö onnistuu, se voi tarkoittaa hoitoa, jossa riippuvuuksista ja mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset kohtaavat kattavan, kunnioittavan ja tehokkaan rakenteen avulla – jossa apua on saatavilla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Previct Care – tuki komorbiditeettiin
- Kattava kuva ja parempi koordinointi
Kun liitännäissairauteen liittyy muita sairauksia, on helppo saada aikaan ”kaksi rinnakkaista hoitosuunnitelmaa”. Alusta voi yhdistää:
– päihteiden käytön/retkahdusriskin seurannan
– mielenterveyden (hyvinvointi, uni, stressi)
– motivaation ja hoidon noudattamisen
Tämä helpottaa tiimin työskentelyä yhteisen suunnitelman saavuttamiseksi ja vähentää väärinkäsityksiä. - Heikkenemisen ja uusiutumisriskin varhainen havaitseminen
Komorbiditeetti tarkoittaa usein nopeampia vaihteluita. Jatkuvat datapisteet (esim. itsearvioinnit, käyttäytymistiedot, virtsarakon tarkastukset/alkometri, silmien seuranta (huumetestit) tarvittaessa) voivat tarjota:
– varhaisia varoitussignaaleja (unen heikkeneminen, stressin lisääntyminen, poikkeavat käyttäytymismallit)
– mahdollisuuden toimia ennen uusiutumista tai hätätilannetta. - Yksilölliset interventiot – oikea tuki oikeaan aikaan
Jos näet merkkejä (esim. ahdistuspiikit → lisääntyneet himot), on mahdollista:
– käynnistää kohdennettuja tukiinterventioita (yhteydenotto, ylimääräinen tapaaminen, selviytymisharjoitukset, seuranta)
– mukauttaa tarkastusten ja vastaanottokäyntien tiheyttä riskin mukaan sen sijaan, että sovellettaisiin yhtä kaikille sopivaa menetelmää. - Parempi hoitoon sitoutuminen ja arjen rakenteen luominen
Monilla liitännäissairauksista kärsivillä on kognitiivisia vaikeuksia, energian puutetta tai kaaosta rutiineissa. Digitaalinen tuki voi yksinkertaistaa:
– muistutuksia ja mikrotavoitteita
– tehtäviä ja seurantaa käyntien välillä
– yksinkertaista raportointia, joka vähentää kitkaa ja antaa potilaalle energiaa osallistua. - Moniammatillisen tiimityön tuki
Komorbiditeetti vaatii usein psykologia/terapeuttia, lääkäriä, sairaanhoitajaa ja sosiaalista tukea. Jaettu tila voi:
– vähentää päällekkäisyyksiä
– selventää vastuita (kuka tekee mitä)
– antaa nopeampaa palautetta, kun jokin poikkeaa. - Objektiivisuus ja turvallisuus vaikeissa tilanteissa
Kun potilas voi huonommin, itse raportointi vaikeutuu joskus. Objektiiviset/puoliobjektiiviset toimenpiteet (tarvittaessa) voivat:
– vähentää konflikteja ja ”sana sanaa vastaan”
– luoda turvallisuutta sekä potilaalle että terapeutille
– helpottaa motivoivia keskusteluja selkeiden tietojen avulla. - Vaikutuksen seuranta ajan kuluessa
Komorbiditeettitapauksissa halutaan usein pystyä osoittamaan: ”Mikä auttaa – ja kenelle?” Tiedon jäsentäminen voi helpottaa:
– hoitovasteen seuraamista
– toimenpiteiden mukauttamista, jos vaikutusta ei ole
– tulosten raportointia yksilö- ja organisaatiotasolla.
Ota yhteyttä jos haluat lisätietoja!
Linkit:
Accent Magasin
Kunskapsguiden
Sbu.se